Jättimäinen datakeskus

Kaupunginosayhdistys Lippajärveläiset ry:n mielipide Hepokorven datakeskussuunnitelmasta.

Taustaa: 

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Espoo ja Fortum ovat sitoutuneet muuttamaan kaupungin kaukolämmön hiilineutraaliksi tämän vuosikymmenen aikana. Suunnitteilla oleva datakeskus olisi merkittävä askel tavoitteiden toteutuksessa.  

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on myöntänyt datakeskukselle suunnitteluvarauksen Hepokorvenkalliolle, Kehä III:n ja Oittaan ulkoilualueen kupeeseen. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt.

Digitalisaation edetessä datakeskusten rakentaminen kiihtyy. Datakeskuksia operoivat globaalit tietojätit investoivat yhä voimakkaammin uusiutuvaan energiaan. Niiden tavoitteena on kompensoida datakeskusten sähkönkulutus vastaavalla määrällä hiilivapaata energiaa.  

Datakeskuksen konesaleissa sähkö muuttuu lämmöksi, joka voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon. Datakeskuksen hukkalämpö korvaisi suuren osan Suomenojan voimalan kivihiilestä. Tämä vähentäisi kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä 300 000 tonnilla vuodessa, mikä vastaa jopa 1,7 prosenttia Suomen päästövähennystarpeesta vuoteen 2035 mennessä. 

Maakunnallisesti arvokas luontoalue ja kulttuurimaisema säilytetään. Suunnittelualueen keskelle jätetään sata metriä leveä puustoinen kaistale liito-oravien kulkureitiksi. Alueen länsilaidalla säilyy Kehä III:n pohjois- ja eteläpuolen metsäalueita yhdistävä ekologinen yhteys.  

Rakentaminen sovitetaan kulttuurimaisemaan. Virkistysreittien ja asuintalojen ympärille jätetään riittävästi

puustoa metsän tunnun säilyttämiseksi ja datakeskuksen harjakorkeus on puuston latvuskerrosta matalampi.

Valmisteilla oleva asemakaava ei vaikuta alueen hiihtolatuihin ja jopa parantaa virkistysalueiden verkostoa:

uusi ulkoilureitti yhdistää Kehä III:n etelä- ja pohjoispuoliset virkistysalueet. 

Datakeskusinvestointi on jopa miljardiluokkaa ja sen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Työpaikkojen

määrä tarkentuu projektin edetessä, mutta tyypillisesti suuri datakeskus työllistää 100-300 henkilöä.

Epäsuorat työpaikat sekä rakennus- ja korvausinvestoinnit huomioiden uusien työpaikkojen määrä on

moninkertainen.

Lippajärveläiset ry haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Hanke on massiivinen. Lähes 40:n hehtaarin kokoinen alue ja sille sijoitettavat parikymmentä laatikkomaista rakennusta aiheuttavat rajun muutoksen maisemalle ja paikallisekologialle. Alueellahan on pituutta lähes kilometri ja syvyyttä useita satoja metrejä.

Mielestämme hankkeen perusajatus hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on kannatettava. Sen sijaan katsomme, että tämän valtavan rakennuskompleksin sijoittamista Espoon ja koko eteläisen Suomen merkittävimpiin kuuluvan ulkoilu- ja luontoalueen välittömään läheisyyteen pitäisi harkita uudelleen. Ymmärrettävää on se, että valtavasti sähköä käyttävä laitos sijoitetaan suuren sähkölinjan yhteyteen. Samalla herää kysymys siitä, mllä tavalla laitoksen sähkö on tuotettu – onko se hiilineuraalia? Mielestämme datakeskukselle on vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Espoon tai lähikuntien alueella- Vanhakartano, Hämeenkylä.

Ympäristön suojelu. Kaupungin ja Fortumin ehdotus:

Läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa noin 10,3 hehtaaria, joka kasvattaa suunnittelualueella syntyvien hulevesien määrää merkittävästi. Tulevan maan käytön vaikutuksia hulevesivirtaamiin arvioitiin valumakertoimen muutoksien avulla. Valumakertoimella tarkoitetaan sitä sadannan osuutta, joka ei imeydy maaperään, haihdu tai päädy kasvien käyttöön vaan jatkaa valuntana eteenpäin.

Hulevedet:

Hankkeessa laadittiin hulevesiselvitys. Suunnittelualue jakautuu kolmeen valuma-alueeseen, joiden hulevedet purkavat Bodominjärveen, Matalajärveen sekä Glimsinjokeen. Purkuvesistöt ovat luontoarvojensa vuoksi herkkiä. Nykytilanteessa suunnittelualue on metsä- ja peltovaltaista. Suunnitelmassa noin 36.4 hehtaarin kokoiselle suunnittelualueelle esitetään datakeskusta, lämpöasemaa sekä sähköasemaa. Läpäisemättömien katto- ja asfalttipintojen myötä alueelta syntyvät hulevesivirtaamat kasvavat merkittävästi. Viivytettävä tilavuus mitoitettiin Espoon kaupungin hulevesiohjeen mukaisesti 1 m3 jokaista 100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Hulevesiä viivytetään yhteensä noin 1300 m3, joka jaetaan kuudelle kasvillisuuspeitteiselle hulevesipainanteelle. Hulevedet johdetaan tontin sisällä avo-ojissa. Tulvareitti Bodominjärveen varmistetaan kasvattamalla nykyisiä rumpuja.

Lippajärveläiset ry:katsoo, että hulevesien käsittely esitetyllä tavalla ennen johtamista lähivesistöihin painanteiden ja viivytysaltaiden kautta on riittämätön toimi. Eliöstöltään ja linnustoltaan ainutlaatuisen Matalajärven tilan heikentämisen on loputtava. Matalajärven kaltaisia kalkkilähdejärviä on koko Skandinaviassa vain muutama eli sen suojeluarvo on iso. Alueella on lisäksi erityistä suojelua vaativa viitasammakkokanta.

Haluamme kiinnittää huomiota myös liito-oravaa koskevaa luontoselvityksen kohtaan. Hahmotelman mukaan liito-oravalle muodostetaan Kehä-kolmosen kohdalla suojakäytävä tien alta. EU:ssa Suomen vastuulajin liito-oravan kannalta katsoen suunnitelma on kuitenkin ylimalkainen.

Ulkoilualue: Mielestämme datakeskuksen ympärillä oleva suojavyöhyke – 30 -50 metriä on suppea. Oittaan ulkoilualueen luontopolut ja hiihtoladut kulkisivat aivan tuon suoja-alueen tuntumassa. Ulkoilua harrastavan olisi vaikea tuntea liikunnan tuomaa hyvää oloa sivuuttaessaan tuon jättimäisen kompleksin. Lisäksi ulkoilijoiden olisi aiempaa vaikeampaa saavuttaa tuttua virkistysmetsää. Muun muassa marjastus, sienestys, suunnistus, maastopyöräily, kävely, polkujuoksu ja koirien ulkoilutus kärsisivät hankkeesta.

Rakennusten koko: Luonnoskuvien ja piirustusten mukaan alueen rakennukset olisivat paikoin korkeampia kuin alueen puusto eli reippaasti yli 20 metriä. Visuaalinen haitta saattaa siis olla huomattavan iso. Suunnitelmasta ei myöskään käy selkeästi ilmi kaukolämmön siirtoon tarvittavien rakennusten ja laitteistojen vaatima osuus.

Jorma Lehto Kaupunginosayhdistys Lippajärveläiset ry:n pj